Aquarius-lehti

Aquarius on Suomen Vesiensuojeluyhdistysten tiedotuslehti, joka ilmestyy 1-2 kertaa vuodessa.

Aquarius 1/2011 - Haja-asutuksen jätevedet

Aquarius 1/2010 - Vesienhoidon suunnittelusta toteutukseen

Aquarius 1/2009 - Yhteistarkkailut

Aquarius 2/2008 - Haitalliset aineet vesissä

Aquarius 1/2008 - Maatalouden vesiensuojelu


1/2007 - Suomen vesiensuojeluyhdistykset esittäytyvät | Tilaa

  • Reijo Oravainen: Vesiensuojeluyhdistykset osaamiskeskuksia
  • Suomen vesiensuojeluyhdistysten liitto ry: Koko Suomen vesien ja ympäristön hyväksi
  • Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry/ Reijo Oravainen: Pitkät perinteet ja ajanmukaista toimintaa
  • Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry/ Teija Kirkkala: Lounais-Suomen vesiensuojelu vahvaa yhteistyötä
  • Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry/ Jaana Lehtonen: Kivijalkatoimintaa ja uusia hankkeita
  • Savo-Karjalan vesiensuojeluyhdistys ry/ Jukka Hartikainen: Savo-Karjalan kaksi vesiosaajaa
  • Kymijoen vesi ja ympäristö ry/ Jukka Mankki: Ympäristötietoa laajalti ja avoimesti
  • Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry/ Pentti Saukkonen: Alueensa vankka vesistötuntija
  • Laboratorioidemme laajat palvelut
  • Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry/ Kirsti Lahti: Pienistä puroista pääkaupunkiseudun vedenhankintaan
  • Pohjanmaan vesiensuojeluyhdistys ry/ Eeva-Kaarina Aaltonen: Tieto kulkee sujuvasti ylä- ja alavirtaan
  • Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys ry/ Tero Myllyvirta: Pienellä yhdistyksellä isoja ja kekseliäitä hankkeita
  • Oulun läänin vesiensuojeluyhdistys ry/ Seppo Miettunen: Haja-asutuksen jätevesineuvontaa pohjoiseen
  • Kemijoen vesiensuojeluyhdistys ry
  • Anne Kärkkäinen: Liiton kannanotot näkyvät valtakunnalisissa vesiensuojelutavoitteissa
  • Reijo Oravainen: Raportoinnista selkeät ohjeet tarkkailuohjelmiin
  • Reijo Oravainen Liiton vt. toiminnanjohtaja
  • Anne Kärkkäinen: Jaana Lehtonen Luvy:n toiminnanjohtaja
  • Anne Kärkkäinen: Merenkurkun pääsy maailmanperintökohteeksi innostaa
  • Anne Kärkkäinen: Huussi ry palkittiin
  • Eeva-Kaarina Aaltonen: Näytteenottajia koulutettiin sertifioitavaksi

1/2006 - Maankäyttö ja vesiensuojelu | Tilaa

  • Jukka Mankki: Uudenlaista apua tarjolla jäsenistöllemme
  • Kyösti Jumppanen: Maankäyttö ja vesiensuojelu kietoutuvat toisiinsa
  • Jukka Jormola: Vesiensuojelu vaatii monia toimia aluerakentamisessa
  • Anne Kärkkäinen: Maatalouden vesistökuormitus pienenee hitaasti
  • Kirsti Lahti: Automaattinen mittaus todentaa hajakuormitushuiput
  • Liiton mielipide: Vedet paranevat vain hajakuormitusta vähentämällä
  • Kirsi Kalliokoski: Turvetuotannon vesiensuojelu etenee
  • Lounais-Suomen vsy 40 vuotta: Juhlien kunniaksi kirja
  • Jorma Ronkainen eläkkeelle: Vesiensuojeluvoimat hajakuormituksen hoitoon!
  • Liiton hallituksen uusi puheenjohtaja: "Mikä on vesien suojelun rooli?"
  • Seppo Miettunen toiminnanjohtajaksi Ouluun
  • Toiminnanjohtaja Pekka Ihalainen muihin tehtäviin
  • Lauri Heitto: Uusi bakteerimenetelmä paljastaa kuormituksen alkuperän
  • Eeva-Kaarina Aaltonen: Pohjanmaan vesiensuojelupalkinto Soukkajärven alueen kalastusseuralle
  • Kirsti Lahti: Vantaanjoki-projektista pysyvä neuvottelukunta

2/2005 - Suomen rannikkovedet | Tilaa

  • Ihalainen Pekka: Pääkirjoitus: Huolehtikaamme rannikkovesistämme
  • Anne Kärkkäinen: Rehevöitymisherkät alueet tunnetaan nyt
  • Anne Kärkkäinen: Sisäisen kuormituksen kesto vaihtelee
  • Ruoppauksille ja läjityksille pelissäännöt
  • Paljon selvitettävää
  • Samuli Joensuu: Metsätalouden kuormitus osataan hoitaa
  • Rannnoilla roskaa
  • Myrkyllisyysmäärityksiä nyt Tampereelta
  • Saaristomeri tutuksi ensi vuonna
  • Liitto valisti ruotsinkielisessä Itämerikampanjassa
  • Asiantuntija vaikuttaa tuleviin direktiivitutkimuksiin
  • Oulun yhdistys kartoittaa haja-asutuksen jätevesien hoitoa
  • Merenkurkusta Maailman luonnonperintökohde
  • Vesien ekologisen tilan luokitus etenee
  • Anne Kärkkäinen: Suomalaissäätiö maksaa Pietarin fosforinpoiston
  • Kymijoen vesi ja ympäristölle ensimmäinen kunniajäsen
  • Anne Kärkkäinen: Hauska kirja kunnioittaa Pohjanmaan vesistöjä

1/2005 - Vesienhoito | Tilaa

  • Pääkirjoitus: Järven kunnostus edellyttää seurantaa
  • Enäjärven valuma-aluetta hoidettu menestyksekkkäästi
  • Pohjanmaalla metsätalouden päästöjä vähennetään vapaaehtoisesti
  • Kaikki ravinnepurot tukkoon
  • Särjet pois tonkimasta
  • Vesikasvit saa pois taidolla
  • Vesivälskäri, omatoimisen järvenkunnostajan apu
  • Tulokkaat rehottavat
  • Vesisammalet nuottaan
  • Erilaiset menetelmät eri kasveille
  • Hapetus vei leviltä ravinteet
  • Tusina kunnostusmenetelmää
  • Rouppauksessa monta sudenkuoppaa
  • Anne Kärkkäinen: TBT:n levinneisyyttä ja vaikutuksia selvitetään
  • Pohjanmaan vesiensuojelupalkinto metsämiehelle
  • Järvien kuivatus toimi
  • Uintijärvi kemikaalilla
  • Järvennosto vaatii hyvän suunnittelun
  • Nosto kuntoutti Koskeljärvejä
  • Savossa seurataan suljettuja kaatopaikkoja
  • Uusi kirja järvien kunnostajille
  • Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry 30 vuotta: Haja-asutuksen jätevesineuvonta
  • Uutinen: Tulvaseminaari pohti käytännön keinoja
  • Uutinen: Luontoa tutkimaan
  • Uutinen: Peltojen suorakylvö auttaisi Suomenlahtea
  • Uutinen: Life-hanke onnistui Perämerellä

2/2004 - Pohjavedet | Tilaa

  • Pekka Ihalainen: Pääkirjoitus: Ei niin itsestään selvää
  • Kunniaa ja tekoja suomalaisille pohjavesille
  • Maa puhdistaa veden
  • Vesiensuojelun tavoiteohjelman tavoitteet pohjavesille
  • Tekopohjavesi oikeaa pohjavettä
  • Lisää suojelusuunnitelmia pohjavesialueille
  • Riskilaitoksille ja -toimille tarkka ohjeistus
  • Harjun rakenne selville
  • Suojelu ja soranotto sopuun
  • Jukka Hartikainen johtaa Savo-Karjalan ympäristötutkimusta
  • Direktiivi ohjaa myös pohjavesiä
  • Kaliumformiaatti sulattaa ja hajoaa
  • Tiesuola tirsuu pohjavesiin
  • Laboratorioista monipuoliset palvelut
  • Torjunta-aineita vedenottamoilla
  • Oulun yhdistyksen toiminta virkistyy
  • Porakaivon luontaiset pilaajat
  • Suojele porakaivoasi
  • Vihannin vesikauppias
  • Saimaan yhdistys: Lisää nopeaa tiedotusta asiakkaille
  • Satakunnan vesiä kuntoon
  • Vesivälskäri auttaa järvenkunnostajia
  • Jätevesineuvontaa Länsi-Uudellamaalla
  • Teija Kirkkala sijaistaa Turussa
  • Pellingin leirillä ennätysjoukko

1/2004 - Virtavedet | Tilaa

  • Pääkirjoitus: Haja-asutusalueiden jätevesikäsittey kuntoon yhteistyössä
  • Esko Kuusisto: Joki on muutakin kuin vettä rännissä
  • Ei juuri koskematonta puroa tai virtaa
  • Kyrönjoki mukana kansainvälisessä rehevöitymisen torjuntahankkeessa
  • Tulvasuojelun uudet virtaukset
  • Kyösti Jumppanen: Kun joki on juomavesilähde ja viemäri
  • Pajuluoma sai ystäviä Seinäjoella
  • Hanna Sivén: Keravanjoen sivupurot puhdistuneet
  • Museovirasto: Hyvä koskikunnostus ottaa huomioon ihmisen jäljet
  • Luonnonmukainen vesirakentaminen tulee
  • Liitto kouluttaa näytteenottajia
  • Itä-Uudellamaalla kunnostetaan talkoilla: Ehdottomasti vapaaehtoista toimintaa
  • Ympäristöteatteria yli Suomenlahden
  • Länsi-Suomen ympäristökeskus erikoistunut jokiin
  • Vesipolitiikka etenee: Laki vesienhoidosta tänä vuonna
  • Kyösti Jumppanen: Mitä vesistöjen hyvä ekologinen tila voisi tarkoittaa
  • Kyösti Jumppanen: Jo vuosisadan kokemus
  • Kyösti Jumppanen: Eurooppalaiset tavoitteet vesille
  • Janne Raunio: Uusia biologisia tutkimusmenetelmiä suurille virroille
  • Talonsa jätevesien käsittelyn kunnostanut palkittiin
  • Rehevöityneille järville nyt kunnostusohjeet
  • Pentti Saukkonen johtaa Saimaan yhdistystä

2/2003 - Jäteveden käsittely haja-asutusalueilla - uusi asetus 1.1.2004 alkaen | Tilaa

  • Pääkirjoitus: Haja-asutusalueiden jätevesikäsittey kuntoon yhteistyössä
  • Haja-asutuksen jätevesipäästöjä alettava vähentää
  • Löysemmät määräykset eivät kiinnosta kuntia
  • Käyttö- ja huolto-ohje autaa ylläpitoa ja huoltoa
  • Mirva Aaltonen: Kunnille neuvonta-apua yhdistyksistä
  • Mirva Aaltonen: Näitä puhdistamotyöryhmä suosittelee
  • Yhä useammat taloudet kunnan viemäriin
  • Varmat käsittelykeinot: Kuivakäymälä, kunnan puhdistamo ja panospuhdistamo
  • Puhdistamoiden varauduttava sakokaivolietteisiin
  • Kuivakäymälä joka tarpeeseen
  • Peltolan matkailutila kierrättää ravinteet
  • Västanfjard pyrkii ensimmäisenä päästöttömäksi
  • Maailman ensimmäinen huussikonferenssi menestys
  • Saimaan yhdistys selvitti Kaukaan päästöt
  • Minna Nummelin: AHA-projekti remontoi jätevesien käsittelyä Varsinais-Suomessa
  • Minna Nummelin: Maa- ja panospuhdistamot luotettavimpia
  • Ravinnesampo jatkaa laitteiden testausta
  • Muista tyhjentää saostuskaivot
  • Panospuhdistamo hoitaa maitoiset vedet
  • Eeva-Kaarina Aaltonen: Jalasjärvelle Suomen ensimmäinen maatalouden ympäristöagenda
  • Kyösti Jumppasesta professori
  • Yhdistysesittely: Lisää työtä ja yhä lisää uskottavuutta

1/2003 - Ympäristökasvatus | Tilaa

  • Pääkirjoitus: Ympäristökasvatukslla parempaa elinympäristöön
  • Ympäristökasvatus tuttua yhdistyksille
  • Iloisesti metsään ja veteen
  • Päivi Vääränen: Elämän vesi kiertää Uudellamaalla
  • Merike Niitepöld: Vesi yhdistää kouluja lahden molemmin puolin
  • Melojia opastetaan Vantaan- ja Keravanjoella
  • Partiolaiset tutkivat vettä pintaa syvemmältä
  • Ympäristödraama rohkaisee toimintaan
  • Lappajärvi Life innosti eri-ikäisiä
  • Luovaa porukkaa Porvoosta
  • Pääkaupunkiseudun yhdistys juhli
  • Vesiensuojeluyhdistysten liitto 30 vuotta
  • Vesiensuojelutilat palkittiin Pohjanmaalla
  • Malttia happikatojärvien kalaistutuksiin

2/2002 - Suomi ja vesipolitiikan puitedirektiivi | Tilaa

  • Pääkirjoitus: EU:n vesipuitedirektiivi ohjaa vesistötutkimusta
  • Pertti Heinonen: Eniten muuttuu vesien seuranta
  • Direktiivin määräämät asiat toteutetaan vähitellen
  • Vesipolitiikan puitedirektiivin päätavoitteet
  • Perunakuorimaveden käsittelyyn uusia keinoja
  • Suomi jaettu kahdeksaan vesienhoitoalueeseen
  • Ansa Pilke: Pintavesien ekologisen tilan luokittelumenetelmät tekeillä
  • Biologisia menetelmiä käyttöön- mitä ja miten?
  • Vesipuitedirektiivi muuttaa lakeja
  • Kokeilualueilla harjoiteltiin tulevaa
  • Anu Ihalainen: Suomi-Viro ympäristöleiritystä Itä-Uudellamaalla
  • Pirkko Kauppila ym: Rannikkovedet kuntoon tehoseurannalla ja hoidolla
  • Reijo Oravainen: Levät eivät kukkineetkaan räjähdysmäisesti
  • Pohjavesille luvassa hyvää
  • MTK toivoo työrauhaa viljelijöille
  • Kuntaliitto: Tiedonkeruu korostunee
  • Teollisuus pelkää viranomaisten toimien vajetta
  • Yhdistykset esittäytyvät: Lounais-Suomessa torjutaan hajakuormitusta
  • Yhdistys sai tutun ja pätevän johtajan
  • Sampo Vainio: Pikkujokia kuntoon paikallisten avulla

1/2002 - Itämeri | Tilaa

  • Pääkirjoitus: Onko Itämeri todella yhteinen meremme
  • Itämeren tila huojuu
  • Suomenlahdelle paha leväkesä
  • Kyösti Jumppanen: Lounaisrannikko rehevöityi odotetusti
  • Perämerta parannetaan keräämällä tiedot yhteen
  • Kirsti Lahti: Ravinnevirrat tukkoon - mutta miten
  • Pahimmat pilaajat vähenevät hiljalleen
  • Kyösti Jumppanen: Ilmasto lämpenee, meren tila heikkenee
  • Parempia uutisia Itämerelle?
  • WWF palkitsi Itämeri-ohjelman
  • Kyösti Jumppanen ja Ritva Holm: Itämeri-ohjelma hyvä-tarkennuksin
  • Kymijoen yhdistyksen toiminta monipuolistuu
  • Kyösti Jumppanen: Rauman jätevedet metsäteollisuuden puhdistamoon
  • Pohjanmaa palkitsi aktiivisen biologian opettajan
  • Eeva-Kaarina Aaltonen: Etsitään vesistöystävällistä maatilaa Pohjanmaalta
  • Kyösti Jumppanen eläkkeelle heinäkuussa
  • Päivi Vääränen: Ympäristökasvatusta veden äärellä
  • Kirsi Lahti: Vantaanjoen suojavyöhyke-esitteestä uusi painos

2/2001 - Vesiensuojeluyhdistysten uudet hankkeet | Tilaa

  • Pääkirjoitus, Pekka Ihalainen: Vesiensuojeluyhdistykset siirtyvät yhä enemmän suunnittelu- ja koordinointitehtä
  • Asko Särkelä: Laaja ja onnistunut Vantaanjoki-projekti jatkaa vesiensuojeluyhdistyksessä
  • Eeva-Kaarina Aaltonen: Vesiensuojelu käynnistyi kunnolla Lappajärvi-projektissa
  • Eeva-Kaarina Aaltonen: Kolme vuotta projektia ei riitä
  • Jukka Mankki: Järvet kunnostusjärjestykseen Kaakkois-Suomessa
  • Pekka Ihalainen: Vesiensuojeluyhdistykset tekemään ympäristövaikutusten arviointeja
  • Jouko Oksjoki: Polymeeri sitoo tarpeeksi jäteveden kiinteistöainefosforia
  • Kyösti Jumppanen: Uudistukset toivat Turkuun vilkasta toimintaa
  • Yhdistyksen tytäryhtiö suurin vesi- ja ympäristölaboratorio Lounais-Suomessa
  • Reijo Oravainen: Kokemäenjoen vesi kelpaa tekopohjaveden valmistukseen
  • Kirsti Lahti viihtyy vesiensuojelijana
  • Tallinnan jätevedenpuhdistamo teki vaikutuksen
  • Uusi tutkija Antti Haapala väitteli - Puronvarsien lehtipuut auttavat pohjaeläim
  • Biologista tutkimusta lisää ja tarkemmin
  • Toiminnanjohtaja Pentti Laine väitteli - Uudet laskentatavat paljastavat tarkemm
  • Anne Kärkkäinen: Haja-asutuksen jätevesipäästöille tulossa rajat
  • Anne Kärkkäinen: Maasuodatin puhdistaa luotettavasti
  • Savo-Karjala arvioi taas raskasmetallien riskejä
  • Suomen suurin Life-projekti alkoi Länsi-Uudellamaalla
  • Sisä-Suomen ravinteet eivä rehevöitä Suomenlahtea

1/2001 - Yhdyskuntien vedenhankinta | Tilaa

  • Pääkirjoitus: Puhdas juomavesi ei Suomessakaan itsestään selvää
  • Lisää arvostusta hyvälle juomavedelle
  • Vesi - välttämätön elintarvike
  • Yli 200 litraa vuorokaudessa
  • Ritva Holm: Aurajoki - vedentekijän oikullinen kumppani
  • Ritva Holm: Turku kehitti toimivan vedenpuhdistuksen
  • Pohjavesi virtaa pienistä lähteistä
  • Vesiepidemia havahduttaa
  • Fluorin poisto vihdoinkin kuntoon
  • Pentti Keränen: Tekopohjaveden laatu kesti Kuopiossa
  • Tekopohjavettä monella tavalla
  • Kokemäenjoen vesistön vsy juhli Tampereella: Vesitietoa kirkastettu päättäjille jo 40 vuotta
  • Uutinen: Vesiensuojelupalkinto Kuortaneella ympäristökasvatukselle
  • Uutinen: Kristian Rothoff pani tuulemaan Vihdissä
  • Uutinen: Kymijoen yhdistys laajentaa tutkimusvalikoimaansa
  • Uutinen: Koululaisten talviset Porvoonjoki-tapahtumat onnistuivat
  • Uutinen: Vedennoutimet testattu
  • Uutinen: Ei kahta samanlaista päivää

2/2000 - Laboratorio tutkimuksen tukena | Tilaa

  • Pääkirjoitus: Yhdistysten laboratoriot kehityksen etulinjassa
  • Paula Muona: Akkreditointi tuo laboratorioille uskottavuutta
  • Sirpa Väntsi: Sisäinen auditointi kehittää jatkuvasti laatutyötä
  • Valvova viranomainen arvostaa akkreditointia
  • Reijo Oravainen: Tutkimus etenee kentältä raportiksi
  • Laboratoriot tutkivat kymmeniä asioita
  • Kuka tahansa voi tutkituttaa vettä
  • Lappeenrannassa vettä tutkitaan monipuolisesti
  • Tapio Hakaste: Kalan maku kielii veden laadusta
  • Tapio Hakaste: Nuuhkaisu selvittää enemmän kuin sata analyysiä
  • Tako tarvinnut ja saanut analyysit ripeästi
  • Kotijärven tila nettiin
  • Uutinen: Typenpoistoa vai ei?
  • Uutinen: Näin minimiravinnetesti paljastaa levien lisääjät
  • Uutinen: Tapio Hakaste: Ruotsalaiset vesiensuojeluyhdistykset muistuttavat suoma
  • Uutinen: "Täällä likakaivo - kuuleeko loka-auto?"
  • Uutinen: Männynsalo johtaa toistaiseksi Vantaanjoen yhdistystä
  • Uutinen: Fosforinsaostaja ripustetaan nyt pyttyyn
  • Uutinen: Uusi piilevätutkimus käyttöön Pirkanmaalla
  • Uutinen: Anu Ihalainen: Unelmien Porvoonjoki toteutuu

1/2000 - Kalat ja kalatalous | Tilaa

  • Pääkirjoitus - Harri Seppänen: Kala-asiat - tulevaisuutta
  • Paula Böhling: Uutta tietoa kalataloustarkkailun menetelmistä
  • Jukka Hartikainen: Kalatutkimuksen perusteos uudistui kelvokkaasti
  • Tapio Hakaste: Vankka tieto kalavesien hoidon pohjaksi
  • Kalataloustarkkailut saa yhdistyksistä
  • Juhani Salmi ja Pekka Salmi: Ammattikalastus, uutta ja perinteistä rinnakkain
  • Guy Svanbäck: Oviss framtid för många fiskare i Österbotten
  • Suomi kalastaa vapaa-aikana
  • Kalastaja toivoo vähemmän säännöstely ja rehevyyshaittoja
  • Ismo Kolari: Kalastusmatkailussa hyvä tärppi
  • Turisti saa ravustaa Uotiloiden vesillä
  • Ympäristömuutokset heikentävät kalojen elinoloja
  • Vähän kalalajeja
  • Monia kalakantoja ylikalastetaan
  • Ari Leskelä: Istutukset - yleisin kalaveden hoitomuotomme
  • Ari Huusko: Pelkkä istutus ei aina riitä
  • Ari Leskelä: Siian velvoiteistutukset onnistuivat perämerellä
  • Järveä voi hoitaa kalastaen, kun tietää miten
  • Uutinen: Pohjanmaan vesiensuojeluyhditys 20 v. -Asiantuntevat sillanrakentajat
  • Uutinen: Österbottens Vattenskyddsförening 20 år - Sallimmoga brobyggare
  • Uutinen: Pekka Ihalainen liiton toiminnanjohtajaksi
  • Uutinen: Henrik Degerman liiton hallituksen johtoon
  • Uutinen: Lohjalla uusi iktyonomi
  • Uutinen: Näytteenottajat sertifioitiin
  • Uutinen: Uusi tietokoneohjelmisto helpottaa tutkijoiden työtä
  • Uutinen: Jätevedet vaikuttavat yhä Etelä-Saimaan kaloihin
  • Uutinen: Savo suunnittelee käytännöllisen kalavesien hoidon
  • Uutinen: Vastavirtaan - Eväät lohikanojen hoitoon nyt yksissä kansissa

2/1999 - Biologiset seurantamenetelmät | Tilaa

  • Pääkirjoitus - Harri Seppänen: Biologiset seurantamenetelmät täydentämään nykytutkimusta
  • Heidi Vuoristo ja Pertti Heinonen: EU edellyttää lisää biologisia tutkimuksia
  • Aarno Mettinen: Pohjaeläimet
  • Curt Nyman: Pohjaeläinharalla lisätietoa
  • Kyösti Jumppanen: Saaristomeren ekosysteemi muuttumassa
  • Kyösti Jumppanen: Toipuminen Hidasta ja Epävarmaa
  • Jukka Mankki: Kymijoen kalastoa seurataan uudella tavalla
  • Ritva Holm: Toinen Kymijoki-päivä houkutteli tuhansia
  • Vesikasvit ilmentävät veden tilan muutoksia
  • Hindsbyn metsä toipunut Jukolan viestin jälkeen
  • Ilmanlaatuseuranta toi esiin laajat kasvillisuusvauriot
  • Huonoja myrkkyuutisia
  • Ympäristömyrkkyä seurataan eläimistä
  • Marja Anttila-Huhtinen: Kemikaaleja ja elohopeaa kymijoen simpukoissa
  • Marja Anttila-Huhtinen: Simpukka pysyy paikallaan ja imee
  • Jukka Ahtiainen: Myrkyllisyystestit jätevesien tarkkailussa - Vesikirput ja kalat kertovat
  • Yökköset, kimalaiset ja kukkakärpäset
  • Savo-Karjalassa monipuolista toimintaa
  • Hannu Luotonen: Perinneympäristöjen seurantaa kehitettävä
  • Uutinen: Pentti Saukkonen: Itäinen Pien-Saimaa toipuu jätevesihaitoista
  • Uutinen: Kunnostuskalastustutkimus etenee
  • Uutinen: Reijo Oravainen: Levät runsastuvat vasta loppukesällä
  • Uutinen: Reijo Oravainen: Porissa mitataan, mikä ravinne rehevöittää
  • Uutinen: Jari Männynsalo: Vantaanjoen alueen maatiloille lasketaan ravinnetaseit
  • Uutinen: Pekka Ihalainen: Salamastartti Sammatissa
  • Uutinen: Reijo Oravainen: Ravinteiden saostus vähensi järvien rehevyyttä
  • Uutinen: Viron pohjoisrannikko voi paremmin kuin Suomenlahden keskiosat

1/1999 - Haja-asutuksien jätevedet | Tilaa

  • Pääkirjoitus: Harri Seppänen - Huomio unohdettuihin päästöihin
  • Eeva-Kaarina Aaltonen: Jopa yli puolet fosforista peräisin haja-asutuksesta
  • Uusi laki puuttuu reippaasti haja-asutuksen jätevesiin
  • Ritva Holm: Ikityhjentämätön sakokaivo vai piikattu umpikaivo?
  • Erkki Santala: Hajasampo etsii tepsiviä keinoja
  • Katriina Kuja-Räty: Hyvä puhdistamo helppo hoitaa
  • Pekka Ihalainen: Kohti uusia toimintamuotoja
  • Hyvä Sakokaivo ja puhdistin
  • Huussi joka hätään
  • Anna-Lena Granlund: Västanfjärd kierrättää ravinteita
  • Jorma Ronkainen: Suodatus toimii maatalon idolls tontilla
  • Uutinen: Vesiensuojelijat OtaEcossa
  • Uutinen: Tampere seuraa tarkasti kesän leviä
  • Uutinen: Lappajärveä kunnostetaan nyt yhdessä
  • Uutinen: Kaivoksen vesistöriski arvioitiin
  • Uutinen: Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistyksen laboratorio osakeyhtiöksi
  • Uutinen: Monipuolinen ympäristölaboratorio Kouvolaan
  • Uutinen: Iso pyörteinen sakokaivo suurtalouteen

2/1998 - Jätehuolto | Tilaa

  • Pääkirjoitus - kaatopaikka
  • Jätehuolto sujuu parhaiten yhteistyöllä
  • Seija Paajanen: Jätehuolto kuuluu kunnille
  • Hannele Yli-Kauppila: Jätelain henki alkanut vaikuttaa vähitellen
  • Erja Heino: Voisiko jätteitä syntyä vähemmän
  • Kierrätysvalistus on pitkäjänteistä toimintaa
  • Stig Lönnqvist: Vanhoille kaatopaikoille kunnon suojaus
  • Kaatopaikkojen suotovedet voivat pilata
  • Heikki Pajala: Monnisaastuneen maan kunnostus onnistui Ilmajoella
  • Mia Enqvist: Mustien ja valkoisten pussien Pohjanmaa
  • Forssassa hoidetaan samalla tontilla kaikki roskat
  • Sinikka Jalo: Pirkanmaan jätehuolto kehittynyt nopeasti
  • Stig Lönnqvist: Kun jätekeskus etsii asettumislupaa

1/1998 - Vesistöjen kunnostus | Tilaa

  • Pääkirjoitus: Harri Seppänen: Vesistöjen kunnostus - ensiapua vai saattohoitoa
  • Virpi Äystö ja Ari Mäkelä: Järvet tarvitsevat kunnostustalkoita
  • Tarja Savea-Nukala: Vesistön kunnostus vaatii kunnon suunnittelun
  • Matti Hyvönen: Lupaakin tarvitaan
  • Armijärvi kirkastui alumiinikloridilla
  • Reijo Oravainen: Levät pois kemiallisin keinoin
  • Pilaantunut liejupohja peittoon savella
  • Uudellamaalla tehokalastusta puoli-ilmaiseksi
  • Esa Lehtinen: Jokikunnostuksen uudet virtaukset - Tulvasuojelusta elinympäristöjen kunnostukse
  • Kare Päätalo: Kosket takaisin luonnontilaan
  • Taimeninstituutti vaalii vaelluskalojen elinympäristöä
  • Tero Myllyvirta: Jokisuistojen ennallistaminen suojelisi Itämerta
  • Merenlahti niitettiin linnuille
  • Teija Kirkkala: Pyhäjärvellä hoidetaan koko valuma-aluetta
  • Haarusjärvellä nostettiin vedenpintaa reippaasti
  • Itä-Uudellamaalla hoidetaan järviketjua
  • EU-rahaa Kaakkois-Suomeen
  • Pohjanmaan vesiensuojeluyhdistys
  • Pekka Ihalainen ja Pasi Lempinen: Ruuhka-Suomessa vähät järvet tärkeitä
  • Veikko Voutilainen: Lahnasjärvet kunnostettiin linnuille ja matkailijoille
  • Eeva Tiihonen ja Kare Päätalo: Pohjois-Savossa kysytään kunnostusta

2/1997 - Jätevesilietteet ja niiden käsittely | Tilaa

  • Harru Seppänen: Liete järkevään hyötykäyttöön
  • Ritva Holm: Takaisin maahan
  • Ympäristöministeriö puoltaa lietteiden viljelykäyttöä
  • MTK vastustaa lietettä laadun vaihtelun vuoksi
  • Ritva Mäkelä-Kurtto: Liete - maanparannusainetta ja fosforilannoitetta
  • Ritva Mäkelä-Kurtto: Ravinteet kiertämään kestävästi
  • Ritva Mäkelä-Kurtto: Raskasmetallit pohdituttavat
  • Risto Saarinen: Turun liete kompostoituu reaktorissa
  • Risto Saarinen: Kielletäänkö lietteen varastointi pellolla?
  • Kaarina hoitaa lietteensä mallikelpoisesti
  • Tampereella mädätetään
  • Oriveden komposti kelpaa varkaillekin
  • Eeva-Kaarina Aaltonen: Pienelle putsarille sopii turvesuodatin - toimiva ratkaisu pienelle kunnalle
  • Kari Bergbom: Stormossen tuottaa biokaasua ja humusta
  • Ritva Holm: Vain metsäteollisuus polttaa lietettä

1/1997 - Vesi ja ilma | Tilaa

  • Harri Seppänen: Maa, ilma ja vesi
  • Esko Kuusisto: Luvassa lämmintä ja rehevää
  • Martin Forsius ja Matti Johansson: Kriittinen kuormitus kertoo, paljonko luonto sietää
  • Antti Kulmala: Ilmanlaatu tarkasssa seurannassa
  • Antti Luukko: Ympäristön säteilysaastuminen vähentynyt
  • Antti Luukko: Tshernobylin jäänteet järvien pohjamutiin
  • Kolme uutta toiminnanjohtajaa - Ritva Holm, Pekka Ihalainen ja Reijo Oravainen

2/1996 - Kalankasvatus | Tilaa

  • Harri Seppänen: Haitat hoitoon kalanviljelyä tappamatta
  • Tero Myllyvirta: Ulomman saariston ongelma
  • Jukka Hartikainen: Kala kasvaa ja rehu lentää - kuinka käy sisävesistön?
  • Mikko Pajunen: Kirjolohi Kuusamon vesien kuormittajana
  • Into Kekkonen: Kalanviljelyn vesiensuojelu tehostuu
  • Kimmo Nurmi: Kalankasvatuksen valvonta uudistuu
  • Kristiina Veitola ja Timo Mäkelä: Päätösanalyysi sovittelee ristiriitoja
  • Anne Kärkkäinen: Puhdistustekniikat odottavat tulemistaan
  • Mika Remes: Vaikka vastavirtaan
  • Aune Vihervuori: Suomalaisen suosikki - tonnikala
  • Jorma Kirjavainen: Raputalous nousee uudestaan
  • Anne Kärkkäinen: Siiankasvatus opetteluttaa

1/1996 - EU ja vesi | Tilaa

  • Harri Seppänen: Ei mennä yli siitä, missä aita on matalin
  • Pertti Laine: EU ja vedet -seminaari antoi kokonaiskuvan
  • Anne Kärkkäinen: LIFE-rahaa vesiensuojelututkimuksiin
  • Pertti Heinonen: Vesistötarkkailu säilynee nykyisen kaltaisena
  • Salla Saastamoinen: EUn ympäristölainsäädäntö ja vedet
  • Salla Saastamoinen: Yhteistyöllä aktiivinen ympäristöpolitiikka
  • Leena Hiisvirta: Juomavesidirektiivi uudistuu
  • Kimmo Silvo: Jätevesipäästöjen sääntely EUssa
  • Kimmo Silvo: Jäsenyys näkyy vesiensuojelussa
  • Kimmo Silvo: Musta ja harmaa lista - EU-sääntelyn ydin
  • Kimmo Silvo: Yhdyskuntien jätevesien puhdistusta tehostettava
  • Kimmo Silvo: Teollisuuden päästöt yhdellä luvalla
  • Kimmo Silvo: Poikkeavien jätevesien sääntely tiukkenee
  • Kimmo Silvo: Pohjaveden suojelulla oma direktiivi

3/1995 - Maatalous, ympäristötuet | Tilaa

  • Harri Seppänen: Lisää tukea!
  • Ympäristötuet järkeviä
  • Maatalouden ympäristötuet
  • Vesiensuojeluyhdistykset ja erityistuet
  • Eeva-Kaarina Aaltonen: Suojavyöhykkeitä Ähtävänjokivarteen
  • Aulis Ansalehto: Suojavyöhykkeen kasvilajit
  • Anja Olin: Viljaseutu vihertyy
  • Jaakkolassa ei kynnetä vesirajaan
  • Jaana Uusi-Kämppä: Suojakaistatutkimus Jokioisilta
  • Ohjattua valumaa koulutilalla
  • Kalkitus hyödyntää kasveja ja kaloja
  • Jorma Ronkainen: Turvetta maitotilojen lietteisiin
  • Ahti Marttala: Sika- ja kanakunnissa lantaongelmia
  • Asta Leppälä: Suurkompostointi moniedukasta
  • Kai Reikko: Luomuviljely ympäristö- ja tuottajaystävällistä

1/1995 - Itämeri | Tilaa

  • Harri Seppänen: Meri on koko valuma-alueen huolenaihe
  • Kaj Bärlund: Suomenlahden tilaa kohennetaan
  • Tero Myllyvirta: Sedimentaatiota aliarvioitu
  • Itämeri on herkkä murtovesikaukalo
  • Meri joutuu vastaanottamaan myös paljon ilmansaasteita
  • Eeva-Liisa Poutanen: Missä kunnossa Itämeri olisi ilman suojelusopimusta?
  • Vappu Tervo: Suomi ja Itämeren suojelu
  • Johanna Mattila: Kesäparatiisi pilaantuu
  • Ilppo Vuorinen: Ryhtiä kalankasvatuksen lupiin
  • Johanna Mattila: Pohjanlahti - Itämeren makein sopukka
  • Sini Wallenius: Maatalous saa tukea ympäristönhoitoon kesällä
  • Ympäristötuki vähentää hajakuormitusta
  • Ilkka Viitasalo: Mitä te olette tehneet rannoilleni!
  • Terttu Vartiainen: Itämeren suojelu ihmisenkin parhaaksi
  • Kirjallisuutta

1/1994 - Metsätalous, puunjalostusteollisuus | Tilaa

  • Harri Seppänen: Pään aukaisu
  • Kaarle Kenttämies: Metsätalous muuttaa vesistöjä
  • Hannu Mannerkoski: Metsätalous vaikuttaa paikallisesti valumavesien laatuun
  • Kaarle Knttämies: Metsätalouden vesiensuojelu tehostuu
  • Eeva-Kaarina Aaltonen: Ähtävänjoella tutkitaan kunnostusojitusten vaikutusta
  • Anne Kärkkäinen: Metsäteollisuudelle valmistellaan ympäristöohjelmaa
  • Anu Karessuo: Sellu- ja paperiteollisuus saavutti suojelutavoitteet etuajassa
  • Pertti Jaatinen: Päijänne-liikkeen menestystarina
  • Anne Kärkkäinen: Tavoitteena jätevedetön paperitehdas
  • Reijo Oravainen: Sellun valmistus väheni Kokmäenjoen vesistöalueella - vedet toipuvat nopeasti
  • Kirjallisuutta

2/1993 - Poikkeavat jätevedet, vuotavat viemärit | Tilaa

  • Stig Lönnqvist: Viemärien korjaus - todellista elvytystä
  • Anne Kärkkäinen: Jätevedenpuhdistamoja tarvitaan aina
  • Anne Kärkkäinen: Kun vain saisi hulevedet pois
  • Meeri Palosaari: Yritysten jätevesisopimukset tiukkenevat
  • Yrjö Lundström: Roskat pussiin, ei viemäriin
  • Pertti Forss: Ympäristölupa koskee jätevesiäkin
  • Jouko Liimatainen: Maan alla riittä korjaamista
  • Esko Laatunen: Viemärit eivät kestä ikuisesti
  • Kirjallisuutta

1/1993 - Pohjavedet | Tilaa

  • Stig Lönnqvist: Talousveden hinta satakertaiseksi
  • Leena Saviranta: On aika toimia, ei enää vain puhua
  • Harri Seppänen: Vesiensuojeluyhdistykset selvittämään pohjavesiä
  • Harri Seppänen: Rauta ja mangaani pois kaivovedestä bakteerien avulla
  • Esa Rönkä: Suomalaiset pohjavesialueet pieniä ja happamoitumisherkkiä
  • Heli Herkamaa: Kaavoitus ohjaa pohjavesialueiden maankäyttöä
  • Esko Nylander: Kartoituksesta järkevään suojeluun
  • Anne Kärkkäinen: Lohja juo kaivosvettä
  • Matti Sandborg: Soranotto vaarantaa eniten pohjavesiä
  • Jouko Soveri: Tiesuola pilaa pohjaveden hitaasti mutta varmasti
  • Taina Nystén: Tietokone uppoutuu pohjavesipulmiin
  • Anneli Skrökki: Onko kaivovesi juomakelpoista?
  • Kirjallisuutta

1/1992 - Vesistöjen kunnostus | Tilaa

  • Kyösti Jumppanen: Vesistöjen kunnostus kuuluu nykyaikaiseen vesiensuojeluun
  • Tero Myllyvirta: Aspiriinia, Herra Järvi?
  • Aulis Rantala: Ranta-asukkaan oikeudet ja velvollisuudet
  • Juha Keto: Sinilevistä eroon särkiä pyytämällä
  • Carita Nybom: Jos vesikasvillisuus haittaa virkistystä - rannan kasvillisuutta voi raivata
  • Olli Varis: Typpeä kannattaa poistaa harkiten jätevesistä
  • Riitta Niinioja: Kalkitus lievittää tilapäisesti vesistön happamuutta
  • K. Matti Lappalainen: Hapettaminen parantaa rehevää järveä
  • Mauri Pekkarinen: Keravanjoen kunnostus - likaviemäristä uimakelpoiseksi joeksi
  • Jan Eklund: Fiskeriekonomisk restaurering i Österbotten - man måste utgå från det som är möj
  • Kirjallisuutta
  • Yhdistykset esittäytyvät