Vedettömät ja vähävetiset käymälät Vedettömän ja vähävetisen käymälän valinta Käymälän rakenneosat Vedettömät käymälät Vähävetiset käymälät Virtsan erottelu Vedettömän ja vähävetisen käymälän valinta Kiinteistön lähtötilanne rajaa valinnanvapautta: halutaanko käymälä sisälle uuteen asuinrakennukseen tai vanhaan asuinrakennukseen vai erilliseen ulkorakennukseen? Muita tärkeitä kysymyksiä ovat mm. onko kompostointi ja kompostin hyödyntäminen tontilla mahdollista, entä virtsan erottelu ja hyödyntäminen? Kenen vastuulla on järjestelmän käyttö ja huolto? Käymälän rakenneosat ovat periaatteessa aina samat, mutta valinta on tehtävä erityyppisten vedettömien käymälöiden ja vähävetisten käymälöiden välillä. Suositeltavaa tutustuttavaa ovat Käymäläseura Huussi ry:n julkaisemat opaslehtiset ja esitteet: Suomalaiset kuivakäymälät Kuivakäymälän hoito ja käymäläjätteen jälkikäsittely Kokemuksia kuivakäymälöistä sisätiloissa Lisätietoa vedettömistä ja vähävetisistä käymälöistä sekä niiden ominaisuus- ja hintavertailua löytyy Haja-asutuksen jätevesien käsittelyoppaasta (sivut 47-53). Käymälän rakenneosat Vedetöntä ja vähävetistä käymälää varten tarvitaan istuin, säiliö ja mahdollisesti putki niiden välille. Lisäksi on järjestettävä oikea ilmanvaihto ja käsienpesupaikka. Istuimen lisäominaisuuksiin voi kuulua myös ulosteen ja virtsan erottelu omiin säiliöihinsä Varsinaisia säiliöitä tarvitaan vähintään yksi, tai kaksi jos istuin erottelee virtsan. Lisäksi on oltava säiliö erottuvalle suodosnesteelle. Säiliön sijainti on tärkeä sekä tilankäytön että tyhjennysreittien kannalta. Säiliö voi sijaita istuimen yhteydessä tai sen alla esimerkiksi kellarissa. Erityyppisten säiliöiden tavoitteena on: jätteen käsittely (kompostoiva säiliö, polttava säiliö) tai jätteen väliaikainen säilytys sellaisenaan (umpisäiliö) tai "tehostetusti" (pakastava tai kuivattava säiliö) tai käsittely ja väliaikainen säilytys (esikompostoiva säiliö) Säiliöön (etenkin kompostoiviin) lisätään tavallisesti kuiviketta jo käytön aikana ja niissä on alusastiat kiinteälle aineelle ja erottuvalle suodosnesteelle. Ilma kiertää hajuttomassa käymälässä istuimen kautta ulos, ei koskaan toisinpäin, joten ilmanvaihtoputket ovat välttämättömät. Sisätiloissa ilman oikea kiertosuunta voidaan varmistaa sähkö- tai tuulipuhaltimella. Säädettävällä puhaltimella voi ohjata poistettavan ilman määrää käytön ja tarpeen mukaan. Käymälöissä, joissa ei ole sähköistä poistopuhallinta, on ilman poistoputki vietävä mahdollisimman suoraan katon harjan yläpuolelle. Putken päähän laitetaan tiheäsilmäinen kärpäsverkko. Musta putki katolla tehostaa ilmanvaihtoa putken lämmetessä. Vedettömät käymälät Sisätiloihin sopivia vedettömiä käymälätyyppejä ovat 1) kompostikäymälät, 2) sähköinen tuhkaava käymälä, 3) pakastava käymälä ja 4) haihdutuskäymälä. Ulkotiloihin sopii kompostoiva ulkokäymälä eli "huussi". 1) Kompostikäymälöiden toimintaperiaate on yksinkertainen: ulosteet lahoavat ja muuttuvat mullaksi. Käymäläjäte saadaan hyötykäyttöön vesistöjä pilaamatta. Kompostoituminen alkaa jo käymälän säiliössä, mutta jätteen lopullinen hajoaminen ruokamullaksi vaatii usein jatkokompostointia. Kompostikäymälä on oikein hoidettuna hygieeninen ja hajuton jätehuoltojärjestelmä, joka soveltuu sekä kesämökeille että haja-asutusalueiden ympärivuotiseen asumiseen. Kompostikäymälät voidaan jakaa säiliön koon mukaan suuri-, keskisuuri- ja pienisäiliöisiin, sekä säiliöiden lukumäärän mukaan yksi- ja monilokerollisiin. Suurisäiliölliset kompostikäymälät. Säiliön koko on niin suuri (1000-1400 litraa), että jäte ehtii maatua siellä miltei valmiiksi eikä säiliötä tarvitse tyhjentää joka vuosi. Tyhjennysväli voi olla käytöstä riippuen jopa 10 vuotta, eikä jatkokompostointia välttämättä tarvita. Ylimääräisen suodosnesteen poistoon on varauduttava. Istuimen alla tulee olla lämmin, vähintään mieluiten 2 metriä korkea kellaritila, jonne kompostisäiliö sijoitetaan. Toinen vaihtoehto on rakentaa talon välittömään läheisyyteen lämmin kellari, johon säiliö sijoitetaan, ja sijoittaa asuntoon huuhteleva, vähän vettä käyttävä istuin. Suurisäiliöisiin kompostikäymälöihin voidaan lukea myös monilokerolliset kompostikäymälät, joiden tyhjennysväli on noin vuosi. Säiliö on jaettu esim. neljään osastoon, jotka täytetään vuorotellen. Tällöin täyttynyt lokero siirretään "lepäämään" ja siellä oleva massa saa maatua rauhassa valmiiksi. Pienisäiliöiset kompostikäymälät. Istuimen alla on pieni jäteastia (30-100 litraa), jossa jätteen kompostoituminen alkaa. Niiden tyhjennysväli on viikosta tai parista jopa kuuteen viikkoon, riippuen käytetäänkö käymälässä kuiviketta ja kuinka paljon vai haihdutetaanko ylimääräinen neste. Nämä mallit sopivat tavalliseen käymälätilaan. Keskisuurisäiliöiset kompostikäymälät. Tyhjennysväli on kuukausia. Nämä mallit on yleensä tarkoitettu sijoitettavaksi ulkokäymäläksi, jolloin ne soveltuvat parhaiten mökkikäyttöön. Ne riittävät usein kesäajan tarpeisiin. 2) Sähköpolttava käymälä polttaa jätteen hajuttomaksi ja bakteerittomaksi tuhkaksi ja palamiskaasuiksi. Jätteenpoltto tapahtuu eristetyssä polttokammiossa 550-600 Celcius-asteen lämmössä, josta kaasut puhdistetaan katalysaattorin avulla. Käymälä soveltuu kaikkialle missä on sähkövirta. Asennus on helppoa: palamiskaasujen poistoputki ulos ja pistotulppa seinään. Kapasiteetti soveltuu 4-6 henkilön ympärivuotiseen käyttöön. Laitteen haittapuolena on suuri sähkönkulutus. Laite tarvitsee myös erillisen 16 ampeerin sulakkeen. 3) Pakastava käymälä toimii käytännössä kuten tavallinen kotipakastin. Jäte pakastuu, jolloin se ei haise ja bakteerikasvu pysähtyy. Laite ei vie paljon tilaa eikä kuluta vettä, mutta se tarvitsee toimiakseen sähköä. Sähkön kulutus käytöstä riippuen on huomattava kustannustekijä ja lisäksi jätteelle on järjestettävä jatkokäsittely (esim. kompostointi ulkona), sillä käymälä toimii ainoastaan esivarastona. Laite toimii kompressorilla, lämpötilaa säätää termostaatti. Jäteastiassa käytetään biohajoavaa pussia. 4) Haihdutuskäymälöissä virtsa erotellaan ja haihdutetaan ilmaan sähkövastuksen tuottaman lämmön avulla. Käymälämalli vaatii sähköä toimiakseen ja se tulee asentaa lämpimään tilaan. Säiliön täyttyessä se vaihdetaan uuteen tai tyjennetään ja sisältö kompostoidaan, samoin kuin eri säiliöön päätynyt kiinteä jätös. Joihinkin malleihin käytetään kuoriketta. Kompostoiva ulkokäymälä eli "huussi" on suositeltavin ratkaisu loma-asunnoille. Helppohoitoinen ja haisematon "huussi" voidaan rakentaa helposti itsekin. Toiminta perustuu kahteen päällekkäiseen astiaan. Jätökset kertyvät ylimpään, pohjastaan reiälliseen astiaan. Suodosneste valuu reikien läpi alempaan astiaan, jossa se sitoutuu turpeeseen ja pääosin haihtuu. Ulkotiloihin sopivia valmiita kompostoivia käymälälaiteita on markkinoilla monenlaisia. Valinta riippuu käytettävissä olevasta tilasta ja huoltohenkilön kiinnostuksesta kuljettaa ja käsitellä jätettä. Jos haluaa päästä mahdollisimman vähällä, voivat vaihtoastia tai pitkälle kompostoivat mallit ovat parhaita ratkaisuja. Vaihtosäiliössä jäte jälkikompostoituu levitykseen asti. Erottuvan suodosneste hallitaan varaamalla sille oma astia ja lisäämällä käymälään kuiviketta käytön jälkeen. Sähköä tarvitsevat laitteet eivät pääsääntöisesti sovellu ulkotiloihin. Nykyaikaisen huussin rakennusohjeet Vähävetiset käymälät Vähävetinen huuhtelukäymälä muistuttaa toimintaperiaatteeltaan tavallista vesivessaa. Se käyttää nimensä mukaan erittäin vähän huuhteluvettä, vain noin 0,2-0,5 litraa mallista riippuen, kun se normaaleissa WC-istuimissa on noin 6-9 litraa. Tässä yhteydessä vähävetisiksi käymälöiksi ei lueta vettä säästäviä, noin 3 litraa kerrallaan huutelevia WC-istuimia, koska niillä ei saavuteta vastaavia jätevesijärjestelmään liittyviä hyötyjä kuin vähävetisillä käymälöillä. Vähävetisen käymälän säiliö on tyhjennettävä umpisäiliö tai kompostoiva suursäiliö. Käymälän rakenneosat ovat muuten samankaltaiset kuin vedettömässä käymälässä. Käymälätuotetta voidaan monissa malleissa siirtää myös vaakasuorassa toisin kuin kuivakäymälöissä. Umpisäiliötä käytettäessä kertyvän jätteen määrä pienenee kymmenesosaan perinteiseen WC-järjestelmään verrattuna, minkä vuoksi säiliön tyhjennyskerrat harvenevat ratkaisevasti. Kiinteistön omistajalle tämä tarkoittaa huomattavaa kustannussäästöä, puhtaan veden säästön lisäksi. Järjestelmä on varmatoiminen, riskitön ja vähän huoltoa kaipaava. Säiliön tulee sijaita korkeintaan noin viiden metrin säteellä istuimesta, jotta jätös pääsisi sujuvasti määränpäähänsä asti (0,5 litraa huuhteleva malli, normaali viemärikaato, 110 mm muovinen viemäriputki). Säiliön ja istuimen välistä etäisyyttä rajoittaa siis vähävetisen käymälän huuhtelukyky. Alipainekäymälöissä tätä rajoitetta ei ole. Niissä vettä käytetään ainoastaan käymäläkulhon huuhtelemiseen, ei jätöksen kuljettamiseen. Vettä kuluu vain noin 0,2 dl huuhtelukertaa kohden. Alipainekäymälät ovat alun perin suunniteltuja lentokoneisiin, laivoihin, juniin, mutta yleistyvät myös kiinteistöissä. Virtsan erottelu Eräät kuivakäymäläjärjestelmät erottavat virtsan ja ulosteen heti käymäläistuimessa. Kyseessä on eräänlainen esilajittelu, jolloin eri jätelajit voidaan käsitellä ja hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla. Virtsaa on helppo säilöä ja se soveltuu hyvin lannoitteeksi.  Vettä käyttävissä erottelevissa käymälöissä jäte huuhdellaan vedellä, kuten vesivessassa, mutta vesi ja virtsa ohjataan erilleen kiinteästä jätteestä. Vedellä laimennettu virtsa voidaan ohjata erilliseen säiliöön. Kiinteä jäte kompostoidaan. Virtsan puhtaana erottelevissa käymälöissä istuinosassa on erilliset kulhot virtsaa ja kiinteää jätettä varten, huuhteluvettä ei käytetä. Virtsa johdetaan omaan säiliöönsä. Kiinteä jäte kompostoidaan mallista riippuen joko itse laitteessa tai siirretään asianmukaiseen kompostoriin. Siirto onnistuu hygieenisesti, koska säiliö voidaan nostaa tyhjennettäväksi sellaisenaan. Usein säiliöihin on mahdollista saada kansi. Avaa tulostusversio