![]() På svenska |
![]() Ähtävänjoen vesistö on tunnettu jokihelmisimpukoistaan, Lappajärven syntyhistoriasta, Evijärven runsaista saarista ja Kuninkaanjoen maisemista. Järvet tekevät Ähtävänjoen vesistöstä Pohjanmaan oloissa ainutlaatuisen. Aluetta ovat tehneet tunnetuksi myös Pietarsaaren juomaveden makuhaitat, Evijärven lahtien kalakuolemat, Lappajärven leväkukinnat ja Alajärven umpeenkasvaminen. Sotien jälkeen kiihtyvästi kasvanut kuormitus on huonontanut Lappajärven syvänteiden pohjasedimentin kuntoa. Myös järvien säännöstelyyn ja jokivarren voimalaitoksiin liittyvät ongelmat ovat puhuttaneet ihmisiä. Ähtävänjoen vesistön vesiensuojelun edistämiseksi perustettiin Ähtävänjokirahasto ja vuonna 1993. Rahaston tarkoituksena on käynnistää vesistöaluetta hyödyttäviä hankkeita ja osallistua tarpeen mukaan niiden rahoitukseen. Ähtävänjokirahaston avustukset ovat vapaamuotoisesti haettavissa. Hakemusten tekijöille tai ajankohdalle ei ole asetettu rajoituksia. Hakemusten tulee olla kirjallisia ja hyvin perusteltuja. Rahoitettavien hankkeiden tulee olla mielellään koko vesistöaluetta hyödyttäviä. Rahoituskohteet ovat pääsääntöisesti yhteistyöhankkeita, joissa rahaston osuus on useimmiten alle kolmasosan kokonaiskustannuksista. Rahaston jäseninä ovat vesistöalueen kaikki kunnat:: Alajärvi, Vimpeli, Lappajärvi, Evijärvi, Pedersöre, Pietarsaari ja Luoto. Soinin kunta tukee rahaston toimintaa jokavuotisella avustuksella. Rahastoa kartutetaan 13 000 eurolla vuodessa. Kalastuskunnat, teollisuuslaitokset ja muut vesis-töstä ja sen tilan parantamisesta kiinnostuneet tahot voivat kartuttaa rahastoa myös lahjoituksin ja osallistua rahaston käynnistämiin hankkeisiin. Ähtävänjokirahaston osarahoittamia hankkeita
![]() |
|
Päivitetty 19.04.2009 klo. 19.31 |