Pääsivut
Etusivu
Jäteveden ympäristövaikutukset
Lainsäädäntö lyhyesti
Miksi pesu- ja käymälävesien erilliskäsittely kannattaa?
Jäteveden käsittelyn elinkaarikustannukset
Asukkaan tehtävät
Asukkaan tehtävät
Selvitys järjestelmästä
Hoito ja huolto
Järjestelmän uusiminen
Järjestelmävaihtoehdot
Jäteveden käsittely
Jäteveden käsittelyn vaihtoehtoja
Viemäriverkosto
Kiinteistön omat järjestelmät
Käymälä- ja pesuvedet erikseen
Kaikkien jätevesien yhteiskäsittely
Tietoa oppaasta
Alan yrittäjiä ja yhteystiedot
Linkit ja neuvonta
Materiaalit
Jäteveden ABC
Jäteveden käsittelyn elinkaarikustannuksista
Jätevesijärjestelmän kustannukset muodostuvat suunnittelusta, materiaaleista, rakentamisesta sekä käytöstä ja hoidosta. Kustannukset tulisi aina laskea koko järjestelmän elinkaarelle eikä vain pelkälle kertainvestoinnille. Eri järjestelmätyyppien kustannukset koostuvat eri tekijöistä. Esimerkiksi umpisäiliön hankintahinta on järjestelmien pienimmästä päästä, mutta vuosittaiset käyttökustannukset voivat olla jopa kymmenkertaiset muihin järjestelmiin verrattuna. Laitepuhdistamon ja maapuhdistamon rakentamisen kustannukset ovat monesti samaa luokkaa, eroja syntyy vuosittaisista huoltokustannuksista. Lähinaapurit voivat jakaa sekä järjestelmän hankinta- että käyttökustannuksia käyttämällä yhteistä järjestelmää. Hyvä suunnittelija maksaa hintansa takaisin toimivan ja pitkäikäisen laitteiston suunnittelulla!
Alla olevassa taulukossa on esimerkkejä eri järjestelmien hankinnasta ja käytöstä syntyvistä kustannuksista. Kustannukset ovat viitteellisiä ja todelliset kustannukset voivatkin vaihdella jopa tuhansilla euroilla molempiin suuntiin riippuen maaston rakennusolosuhteista ja paikallisesta hintatasosta. Kustannukset on laskettu 5 henkilölle/kiinteistö ja 150 litran vedenkulutuksella/hlö/vrk.
| Järjestelmätyyppi | Järjestelmä | Investointi €/kiinteistö | Käyttö ja huolto €/vuosi |
|---|---|---|---|
| Suurisäiliöinen kuivakäymälä | Kuivakäymälä suursäiliöllä | 500-3500 | 20 |
| Tiski- ja pesuvesien käsittely | Pienien pesuvesimäärien käsittely | 200-1500 | 0 |
| Maasuodattamo pesuvesille | 3500-4500 | 35 | |
| Maahan imeytys pesuvesille | 3000-3500 | 35 | |
| Harmaavesisuodin pesuvesille | 1500-3500 | 50-150 | |
| Umpisäiliö käymäläjätevesille ja tiski- ja pesuvesien käsittely | Umpisäiliö 5 m3 käymäläjätevesille ja maaperäkäsittely | 5000-7000 | 1100 |
| Kaikkien jätevesien yhteiskäsittely yksittäisellä kiinteistöllä | Fosforin poistolla tehostettu maasuodattamo | 5000-6500 | 300 |
| Laitepuhdistamo | 5500-8500 | 750 | |
| Kaikkien jätevesien väliaikainen säilytys kiinteistöllä | Umpisäiliö 10 m3 | 2500-3500 | 2100 |
| Useamman kiinteistön tiski- ja pesuvesien yhteiskäsittely | 2 kiinteistön yhteinen maasuodattamo, molemmilla oma 5 m3 umpisäiliö käymäläjätevesille | 4500-5500 | 1050 |
| Useamman kiinteistön kaikkien jätevesien yhteiskäsittely | 3 kiinteistön yhteinen maasuodattamo tehostetulla fosforinpoistolla | 2700-4700 | 200 |
| 2 kiinteistön yhteinen laitepuhdistamo | 4500-8000 | 300 | |
| 5 kiinteistön yhteinen laitepuhdistamo | 4600-6600 | 250 |
Selvitys jätevesijärjestelmien hankkimiseen ja huoltoon kohdistuvista kustannuksista
Avustukset
Jätevesijärjestelmän kustannuksista vastaa pääasiassa kiinteistönomistaja itse. Jätevesijärjestelmän rakentamiseen voi kuitenkin joissain tapauksissa hakea avustusta.
Kotitalousvähennystä myönnetään jätevesijärjestelmän rakennus- ja asennuskustannuksien työn osuudesta. Tämä koskee myös esimerkiksi vesiosuuskuntiin liittymisestä aiheutuvia rakennus- ja asennustyön kiinteistökohtaisia kuluja. Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä on 2400 €/henkilö vuodessa.
Monet kunnat myöntävät myös avustuksia erityisesti vesihuollon yhteishankkeille hankkeen suunnittelua tai rakentamista varten. Joissain kunnissa saatetaan tukea ympäristön kannalta suotuisten jätevesiratkaisujen toteuttamista. Näistä kannattaa kysellä suoraan omasta kunnasta. Vanhukset ja vammaiset voivat hakea Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:lta myös korjausavustuksia. Tarkempaa tietoa korjausavustuksista saa ARA:lta.