Miksi pesu- ja käymälävesien erilliskäsittely kannattaa?
Käymälävedet sisältävät valtaosan talousjätevesien ympäristöä kuormittavista haitta-aineista ja -mikrobeista. Virtsa ja uloste ovat hyvää maanparannusainetta ja ne sisältävät paljon hyödyllisiä ravinteita. Pesuvesistä jää saostussäiliökäsittelyn jälkeen puhdistettavaksi vain vähän orgaanista ainetta. Jätevesien käsittely on helpompaa ja toimintavarmempaa, kun käymäläjätevesiä ei sekoiteta huomattavasti puhtaampiin, mutta suurimman osan talousjätevesistä muodostaviin pesuvesiin.
Kotitalouksissa muodostuvien jätevesien koostumus, käymälä- ja pesuvesien suhteelliset osuudet (Särkelä ja Lahti, 2013).
Vesikäymälällisillä kiinteistöillä jäteveden erilliskäsittelyssä käymälävedet johdetaan välivarastoon eli umpisäiliöön. Pesuvesien käsittelyksi riittää kaikille jätevesille tarkoitettua käsittelyä huomattavasti yksinkertaisempi käsittely.
Parhaimman hyödyn erilliskäsittelystä saa ottamalla käyttöön vedettömän tai vähän vettä käyttävän käymälän vesikäymälän sijaan. Näin veden kulutus, lietteiden määrää sekä niistä aiheutuvat välilliset ympäristövaikutukset vähenevät. Samalla säästät umpisäiliön tyhjennyskustannuksissa. Vähän vettä käyttävien käymäläjärjestelmien avulla käymälävesien määrää voidaan vähentää alle kymmenesosaan normaaliin vesikäymälään verrattuna. Vedettömän käymälän tuotokset arvokkaine ravinteineen pystytään hyötykäyttämään lannoitteena tai maanparannusaineena lähellä niiden syntypaikkaa.
Jos jätevesijärjestelmän rakentaminen tai uusiminen on ajankohtainen, selvitä ensin mahdollisuus erillisviemäröintiin ja -käsittelyyn. Uusissa kohteissa erillisviemäröinti kannattaa aina ulottaa rakennuksen ulkopuolelle asti, jotta käymälä- ja pesuvesien yhteis- että erilliskäsittely on mahdollista.
