Pääsivut
Etusivu
Jäteveden ympäristövaikutukset
Lainsäädäntö lyhyesti
Miksi pesu- ja käymälävesien erilliskäsittely kannattaa?
Jäteveden käsittelyn elinkaarikustannukset
Asukkaan tehtävät
Asukkaan tehtävät
Selvitys järjestelmästä
Hoito ja huolto
Järjestelmän uusiminen
Järjestelmävaihtoehdot
Jäteveden käsittely
Jäteveden käsittelyn vaihtoehtoja
Viemäriverkosto
Kiinteistön omat järjestelmät
Käymälä- ja pesuvedet erikseen
Kaikkien jätevesien yhteiskäsittely
Tietoa oppaasta
Alan yrittäjiä ja yhteystiedot
Linkit ja neuvonta
Materiaalit
Jäteveden ABC
Sana | Selitys |
---|---|
Aktiiviliete | Mikrobeista ja muusta biomassasta koostuva liete, jossa elävät pieneliöt käyttävät hyväkseen jäteveden liuenneita aineita ja orgaanisia yhdisteitä. |
Biologinen puhdistus | Bakteerit ja muut pieneliöt käyttävät jäteveden sisältämiä eloperäisiä aineksia ravintonaan ja puhdistavat näin jätevettä. |
Denitrifikaatio | Anaerobinen nitrifikaatiota seuraava typenpoistoprosessi, jossa nitraattina oleva typpi pelkistyy typpikaasuksi. |
Erillisviemäröinti | Eri jätevesijakeet (käymälä-, pesu- ja tiskivedet) johdetaan talosta ulos eri put-killa. |
Fosforinpoistokemikaali | Alumiini- tai rautapohjainen kemikaali (polyalumiinikloridi, alumiinisulfaatti tai rautasulfaatti), jota käytetään fosforin saostamiseen jätevedestä. |
Fosforinpoistolla tehostettu maasuodattamo | Maasuodattamo, jossa fosforinpoistoa tehostetaan kemiallisesti. Kemikaalin lisäys voi tapahtua suodatinkenttää ennen tai sen jälkeen tai fosforia sitova aine voidaan rakentaa osaksi suodatinkerrosta. |
Harmaa vesi | Pesuvesiä keittiöstä ja pesutiloista sekä siivoamisesta. |
Harmaavesisuodin tai -suodatin | Biologinen, tehdasvalmisteinen puhdistamo, jossa käsitellään pesuvesiä. Puhdistus perus-tuu suodatin-/kantaja-aineksessa (esim. turve, sammal, kivivilla tai muovikappaleet) kas-vavien mikrobien kykyyn käyttää hyväkseen puhdistettavan veden orgaanisia aineita ja ravinteita. |
Jälkikompostointi | Kuivakäymälästä tyhjennetyn käymäläjätteen kompostointi, jonka jälkeen massaa voi käyttää maanparannusaineena. |
Jäteveden umpisäiliö Jäteveden umpikaivo |
Vesitiivis talousjäteveden tai lietteen tilapäiseen varastoimiseen tarkoitettu säiliö, josta ei ole jäteveden purkuputkea ympäristöön. |
Jätevesien käsittelyjärjestelmä | Jätevesien käsittelyyn tai puhdistamiseen tarvittavien laitteiden ja rakenteiden muodostama kokonaisuus. |
Jätevesijärjestelmä | Rakennuksissa ja rakennusten ulkopuolella olevien talousjätevesiviemäreiden sekä jätevesien käsittelyjärjestelmien muodostamaa kokonaisuus, joka on tarpeen kiinteistön talousjätevesien johtamiseksi ja käsittelemiseksi. |
Kaksiputkiviemäröinti | Käymäläjätevedet (mustat jätevedet) johdetaan talosta ulos eri putkella kuin muut jätevedet. Kutsutaan myös nimellä kaksivesiviemäröinti tai joskus nimellä erillisviemäröinti. |
Kuivakäymälä | Käymälä, joka ei käytä vettä virtsan ja ulosteen kuljettamiseen. |
Kuivike | Kuivakäymälään tai kompostiin lisättävä materiaali (esim. hake, kuorike, risu, sahanpuru, turve), joka imee liian nesteen itseensä ja kuohkeuttaa kompostimassaa. |
Kompostikäymälä | Kuivakäymälä, jossa ulostemassan kompostoituminen tapahtuu jo käymälän keräyssäiliössä. Osa malleista tarvitsee vielä jälkikompostoimisen. |
Käsittelyvaatimus | Puhdistusvaatimus: Jäteveden haitta-aineita tulee poistaa lainsäädännön perusvaatimuksen mukaisesti orgaanista ainesta vähintään 80%, fosforia vähintään 70% ja typpeä vähintään 30%. Ohjeellisen tason mukaan orgaanista ainesta tulee poistaa vähintään 90%, fosforia vähintään 85% ja typpeä vähintään 40%. |
Käyttö- ja huolto-ohje | Asiakirja, jossa on esitetty mm. ohjeet jätevesijärjestelmän normaalista käytöstä ja sen edellyttämistä toimenpiteistä, ohjeet yleisimpiin vikatilanteisiin sekä tärkeim-mät yhteystiedot. Ohjeita säilytetään kiinteistöllä ja esitetään tarvittaessa viranomaiselle. |
Käyttöpäiväkirja | Asiakirja, johon kirjataan ylös jätevesijärjestelmään liittyvät havainnot sekä tehdyt huolto- ja ylläpitotoimet. Käyttöpäiväkirjan voi liittää osaksi selvitystä jätevesijärjestelmästä. |
Maahanimeyttämö | Maahan kaivettu tai pengerretty talousjäteveden käsittelymenetelmä, jossa jätevesi imeytetään maaperään puhdistumaan ennen sen kulkeutumista pohjaveteen.Tunnetaan myös nimellä imeytyskenttä. |
Maaperäkäsittely | Yleisnimitys jätevesien käsittelylle, jossa mikrobit puhdistavat jätevettä maaperässä. |
Maasuodattamo | Maahan kaivettu tai pengerretty talousjäteveden käsittelymenetelmä, jossa jätevesi puhdistuu kulkeutuessaan rakennettujen hiekkakerrosten läpi. Puhdistunut jätevesi kerätään putkistolla ja johdetaan edelleen ympäristöön. Tunnetaan myös nimellä suodatuskenttä. |
Moduuli | Maaperäkäsittelyssä käytettävä tehdasvalmisteinen kasvu- ja levitysalusta, jonka tarkoituksena on lisätä mikrobien kasvupinta-alaa sekä levittää vettä laajemmalle alueelle. Tällä tavoin kentän pinta-alaa tai kaivuusyvyyttä voidaan vähentää. Alustat korvaavat osan jako- ja/tai suodatuskerroksesta. Tunnetaan myös nimellä biomoduuli. Maaperäkäsittely, jossa on käytetty moduuleja, tunnetaan myös nimellä moduulisuodattamo tai –imeyttämö. |
Musta vesi | Jätevesi, joka sisältää käymälävesiä. |
Nitrifikaatio | Mikrobiologinen prosessi, jossa ammonium-typpi hapettuu nitriitin kautta nitraatiksi. |
PAX | Alumiinipohjainen fosforinsaostuskemikaali. |
Pienpuhdistamo | Talousjäteveden käsittelylaite, jossa jäteveden puhdistuminen tapahtuu fysikaalisesti, kemiallisesti tai biologisesti tai niiden yhdistelmänä. Tunnetaan myös nimellä laitepuhdistamo. |
PIX | Rautapohjainen fosforinsaostuskemikaali. |
Pohjavesi | Sade- ja sulamisvettä, joka on imeytynyt ja varastoitunut maaperään. |
Saostussäiliö Sakokaivo Saostuskaivo |
Yksi tai useampiosainen vesitiivis säiliö, jonka läpi jätevesi virtaa. Saostussäiliö pidättää jätevedestä erottuvat laskeutuvat kiintoaineet ja vettä kevyemmät aineosat. Läpivienneissä T-haarat. |
Selvitys jätevesijärjestelmästä | Kirjallinen kuvaus kiinteistöllä tällä hetkellä käytössä olevasta jätevesijärjestelmästä. |
Suotoneste | Kuivakäymälässä kiinteän ulosteen läpi valunut neste. |
Talousjätevesi | Asuinkiinteistöjen, toimistojen, liikerakennusten ja laitosten vesikäymälöistä, keittiöistä, pesutiloista sekä karjatilojen maitohuoneista tai muusta elinkeinotoiminnasta peräisin oleva jätevesi. |
Toimenpideilmoitus | Mikäli kunta ei vaadi toimenpidelupaa (ks. jäljempänä) jätevesijärjestelmän uudistamiseen, tehdään toimenpideilmoitus. |
Toimenpidelupa | Kunnalta haettava lupa, joka edellytetään vanhan kiinteistön jätevesijärjestelmän uusimisen yhteydessä. |
Vesihuolto | Veden johtamista, käsittelyä ja toimittamista talousvetenä käytettäväksi sekä viemäröintiä eli jäteveden, huleveden ja perustusten kuivatusveden poisjohtamista ja käsittelyä. |
Vesihuoltolaitoksen toimintaalue | Alue, jolla vesihuoltolaitos huolehtii vesihuollosta, ja jonka alueella kiinteistöllä on liittymisvelvoite verkostoon . Alue voi olla erilainen puhtaalle vedelle ja jätevedelle. |
Vesihuoltolaitos | Laitos joka huolehtii yhdyskunnan vesihuollosta. |
Vesistö | Vesilain mukaan vesistöllä tarkoitetaan järveä, lampea, jokea, puroa ja muuta luonnollista vesialuetta sekä tekojärveä, kanavaa ja muuta vastaavaa keinotekoista vesialuetta; vesistönä ei kuitenkaan pidetä noroa, ojaa ja lähdettä. Kuntien ohjeissa vesistöllä tarkoitetaan yleensä myös merta. |
Virtsan erottelu | Kuivakäymälässä virtsan erotelu ulosteesta jo istuimessa ja keräys erilliseen säiliöön varastoitavaksi. |
Vähän vettä käyttävät käymälät | Käymälä, joka käyttää vettä pelkästään ulosteiden siirtämiseen, ei niinkään huuhteluun. Vedenkulutus on alle 0,5 litraa kertaa kohden. Usein ulosteen siirtämiseen käytetään alipainetta. Kutsutaan myös nimellä vähävetiset käymälät. |
Yksinkertainen maaperäkäsittely | Jätevesien johtamista maaperään esim. kivipesän, betonirenkaan tai ”saunapallon” kautta. |
Yksiputkiviemäröinti | Kaikki jätevedet, sekä pesu- että käymälävedet, johdetaan talosta ulos yhdellä putkella. Kutsutaan myös nimellä yksivesiviemäröinti. |